ICD-10 tautiluokituksen avulla lääkärit kirjaavat diagnooseja. Siinä on määritelty tuhansia erilaisia sairaus- tai vammatiloja, joille kaikille löytyy oma koodinsa. Järjestelmä on tarpeellinen monesta syystä, kuten sairauksien tai vammojen esiintyvyyden tilastoinnissa ja hoidon ohjauksessa sekä suunnittelussa. Jännitysniskakin luokitellaan taudiksi, mutta onko Lue lisää…
Siis selkä suoraksi, kaula pitkäksi, rinta auki ja napa sisään. Eikö? Ensimmäiset kokemukseni ryhdin osalta vievät minut lapsuuteen, jonnekin 70-luvulle, kun koulussa istuttiin selkä tiukasti kiinni tuolissa ja kädet pulpetilla. Oliko tämä, se “hyvä ryhti”, jonka me kaikki opimme koulussa? Lue lisää…
Welcome to WordPress. This is your first post. Edit or delete it, then start blogging!
Pääministeri Sipilä puhui hiljattain “boxin ulkopuolelta ajattelusta”, jolla hän tarkoitti, että pitäisi keksiä ja löytää uusia tapoja kohentaa Suomen taloutta ja työllisyyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että vanhojen ja perinteisten taloutta elvyttävien toimintamallien tilalle pyritään kehittämään uusia tai erilaisia keinoja. Ymmärrän Lue lisää…
Toiminnallisesti selkäranka liikkuu monessa eri tasossa riippuen mistä suunnasta sitä katsoo. Anatomisesti selkärangan liikkuvuuden tasot on jaettu karkeasti kolmeen tasoon. Nämä tasot ovat frontaalitaso (katsottuna edestä tai takaa), jossa selkäranka liikkuu sivuille eli sivutaivutukseen oikealle ja vasemmalle. Sagittaalitasosta katsottuna rankaa Lue lisää…
Muistatko tilanteita, jossa sinulle on jäänyt tunne, että sinua ei ole kuunneltu? Miten välittää kertojalle, että hän tuli kuulluksi on tärkeä asia. Erityisesti hoitotyössä tällä asialla on suuri merkitys hoitojakson onnistumiselle. Muistan lukeneeni joskus tutkimuksista, joissa on ihmiset ovat määritelleet Lue lisää…
Onko sinulla jatkuva kiire ja olet stressaantunut? Tai olet aina väsynyt tai kärsit epämääräisistä kivuista mitkä tulevat ja menevät. Onko sinulla kylmät kädet? Haukotko välillä happea? Yllä mainitut asiat voivat liittyä pinnalliseseen hengitykseen. Pinnallisella hengittämisellä tarkoitetaan sitä, että hengitys tapahtuu ylärintakehällä kaulan Lue lisää…
Edellinen blogikirjoitus “Kiputieteen perässä rapakon taakse” päättyi DIM:n (danger in me) ja SIM:n (safety in me) kiputyökalujen esittelyyn ja se kannattaa lukea ennen tätä kirjoitusta. Kirjoitan tässä hieman lisää DIM:stä ja SIM:stä, joiden avulla voi ymmärtää paremmin miksi kivun intensiteetti vaihtelee Lue lisää…
Viimeiset vuodet olen seurannut tiiviisti kivunhoitoon liittyvää kehitystä lukemalla kirjoja, artikkeleita ja käymällä kiputieteeseen liittyviä kursseja. Pureskeltavaa on ollut paljon, ja kun tietoa kivusta ja sen mekanismeista pitäisi pystyä selittämään ja opettamaan ymmärrettävästi asiakkailleni pitää ne olla itselle perin pohjin Lue lisää…
Esitän tässä erään asiakkaani “Kristiinan” kirjoittaman tarinan häntä vuosia piinanneesta selkäkivusta. Toivottavasti tämä kertomus antaa uskoa myös muille selkäkivusta kärsiville ihmisille. Pitkään jatkuneeseen kiputilaan voi saada apua tekemällä asioita mahdollisesti eri tavalla kuin olet tähän asti tehnyt. Matka paranemiseen ei Lue lisää…
Tämä kirjoitus on jatkoa edelliselle “Haava sormessa” -kirjoitukselle. Kuvaan tässä kirjoituksessa miten sormeen tulleesta haavasta muodostuu kipukokemus. Edellisessä kirjoituksessa sormesta lähtenyt viesti uhasta jäi selkäytimen takimmaisen juuren tasolle, jossa tullut tieto joutuu ensimmäiseen käsittelyyn. Tämän käsittelyn jälkeen hermoimpulssi jatkaa matkaansa Lue lisää…
Blogin ensimmäisen kirjoituksen aloitan kivun käsitteen määrittelyllä kansainvälisen kipututkimusseuran IASP:n mukaan: “Pain An unpleasant sensory and emotional experience associated with actual or potential tissue damage, or described in terms of such damage.” IASP “Kipu Epämiellyttävä aisti- ja tunneperäinen kokemus, joka liittyy Lue lisää…