Professorit Peter O´Sullivan ja Jeremy Lewis tuovat esille artikkelissaan “Is it time to reframe how we care for people with non-traumatic musculoskeletal pain?”  muutostarpeen liittyen kroonisen kivun hoitoon. Muutostarve on suuri sillä pelkästään Suomessa on yli miljoona kroonisesta kivusta kärsivää ihmistä. Tässä blogikirjoituksessa referoin edellä mainittua tiedelehdessä julkaistua artikkelia ja pyrin nostamaan esille artikkelin tärkeimmät kohdat tavalla, jonka toivon välittyvän ymmärrettävästi myös tavallisille kivusta kärsiville lukijoille. 

Nykyinen hoitomalli ei toimi kovin hyvin

Kroonisia tai pitkittyneitä kiputiloja on koko historiamme ajan pyritty hoitamaan hyvin kudosperäisistä lähtökohdista käsin. Artikkelissa kirjoitetaan sellaisista kiputiloista, joissa kudoksessa, kuten välilevyssä, lihaksessa tai nivelten rakenteissa ei ole todettu kipua selittävää vauriota. Nykyisin tiedetään, että valtaosa kaikista kroonisista* ei-patologisista (syöpä tms) kiputiloista johtuukin muista syistä kuin juuri näistä kudosperäisistä vaurioista. Ei ole siis ihme, että nykyinen hoitomalli ei ole toiminut, koska kivun syytä on tähän asti etsitty lähinnä vain kudoksista. (*Krooninen=kestänyt yli 6 kk)

Kiputilat saavat usein alkunsa jostakin tapahtumasta, joka ylittää kudoksen sietokyvyn. Tällaisen tapahtuman seurauksena kudokseen voi tulla vaurio, josta aiheutuu kipua. Kudokset kuitenkin paranevat ajan kanssa ja viimeistään 2-3 kuukaudessa jopa poikki mennyt luu on luutunut jälleen ehjäksi. Silloin kudoksessa ei enää voida todeta vauriota, koska sisäinen paranemisjärjestelmämme on hoitanut tehtävänsä. Niin yllättävää kuin se onkin niin kipu voi kuitenkin jäädä päälle, jolloin kipu aiheutuukin muista syistä kuin vauriosta. Vaikka vauriota ei enää ole ja kipu on täysin totta, sitä ei pidä enää hoitaa kudosperäisen vauriokivun tavoin. Ei ole enää mitään kipsattavaa, koska luutuminen on jo tapahtunut ja vaurio on parantunut.

Monilla yli 30 vuotiaista on todettu kulumia, välilevyjen rappeumaa tai nivelrikkoa. Meille kaikille tulee ennen pitkää kulumia ja muutoksia rakenteisiin iän myötä, joka on täysin normaalia ikääntymistä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kulumamuutoksia esiintyy suurella osalla myös oireettomia ja toimintakykyisiä ihmisiä. Kulumia ajatellaankin uusimpien tutkimuksien mukaan sisällämme olevina ryppyinä tai harmaantuneina hiuksina. Eihän ihon rypistymistä tai hiusten haarmaantumistakaan pidetä vaurioina eikä sen epäillä aiheuttavan päänsärkyä. Kudosperäinen kivun syy ei yksinkertaisesti ole enää kestävä syy useita kuukausia tai vuosia jatkuneelle kivulle. Uudenlaista ajattelua ja toimintaa kivunhoitoon tarvitaan kipeästi ja muutoksia pitäisikin tehdä pikaisesti.

Voimmeko ottaa kivunhoitoon oppia muiden sairauksien hoidosta

Kivun lisäksi meillä on monia muitakin terveydellisiä ongelmia. Artikkelissa nostetaan esimerkkeinä esille kakkostyypin diabetes, verenpainetauti ja astma, joiden hoitolinjat ovat hyvin selkeät ja toimivat. Tällaiset sairaudet kehittyvät tyypillisesti monen tekijän seurauksena, joita ovat mm. geenit, elämäntapa- ja ympäristötekijät yhdistettynä erilaisiin psykososiaalisiin tekijöihin. Tällaisten sairauksien hoidossa pyritään pitkäjänteiseen ja pysyviin elämäntapamuutoksiin, kuten tupakoinnin lopettamiseen, painonhallintaan, stressin säätelyyn, unen vaalimiseen ja liikuntaan. Hoitoon kuuluu usein myös lääkehoitoa. Näiden toimenpiteiden päämääränä ei ole parantuminen sairaudesta kokonaan, vaan saada elämäntapoihin vaikuttamalla aikaan tilanne, jossa elämä voi olla hyvää ja täysipainoista sairaudesta huolimatta.

Uusi hoitomalli on tarpeen

Kivunhoidossa voisi nykyistä paremmin ottaa mallia edellä mainittujen sairauksien hoitolinjoista. Pitkään jatkuneen ei-patologisen kivun hoidossa tulisi keskittää voimavarat kivusta kärsivien ihmisten tukemiseen luomalla vahvoja siteitä eri terveydenhuollon ammattilaisten välillä. Tutkimuksissa on havaittu kipuun liittyvän tiedon jakamisella olevan positiivisia vaikutuksia kipuun. Vaikuttaa siltä, että kipuun tepsivät hyvin juuri ne samat tekijät kuin edellä mainittuihin sairauksiin.

Kivunhoidon päämääränä tulisi olla pystyvyydentunteen nostaminen takaisin kipua edeltävälle tasolle. Kroonisen kivun hoito vaatii pitkäjänteistä, toisinaan koko elämän läpi jatkuvaa, elämäntapoihin ja ajattelu- sekä käyttäytymismalleihin liittyviä toimia. Monelle kipupotilaalle on tuttua jatkuva jopa vuosia kestävä helpotuksen etsiminen erilaisista hoidoista tai vahvoista lääkkeistä. Hoidot ovat usein tarpeen tietyssä vaiheessa ja toimivat laastarina jonka avulla pääsee hetken eteenpäin. Kuten ei ole diabetekseen tai astmaankaan, niin valitettavasti ei ole olemassa taikatemppuja tekeviä parantajia tai ihmepilleriä kroonisten kiputilojen ratkaisemiseksi. Kivunhoito vaatii pitkäjänteistä ja tavoitteellista hoitoa, jotta se saataisiin asettumaan pitkäaikaisesti.

Mitä esteitä on kivunhoidon suunnanmuutokselle

Nyt kun tiedämme mikä parhaiten tepsii krooniseen kipuun niin sitten vain toimeksi. Kunpa se olisikin niin helppoa, sillä meillä on muutamia esteitä ylitettävänä. Nämä esteet tulevat mm. kipua hoitavien ammattihenkilöiden kipuun liittyvistä uskomuksista tai käsityksistä, ammatti-identiteettiin liittyvistä tekijöistä, aikapulasta, liiketoimintamallin jäykkyydestä ja ammattitaidon puutteesta. Toisaalta esteitä ovat myös potilailla olevat käsitykset kipuun liittyen. Taustalla piilee usein käsitys edellä mainitusta kudosperäisestä syystä kivulle. Tämä ei tarkoita etteikö kipua voisi hoitaa muilla keinoin, joita ei juuri tässä artikkelissa avattu. Jos ei ole enää mitään kipsattavaa niin hoitonakaan ei voi olla kipsaaminen.

Onkin tärkeää, että sekä kivunhoidon ammattihenkilöt ja myös potilaat ymmärtävät miksi vanha hoitomalli ei toimi. Koska kudosvauriota ei ole niin katseet ja energia tulee siirtää toisaalle. On päästävä eteenpäin siitä, että taikatemppuja kivun parantamiseksi ei ole olemassa. Omahoito on keskeisessä asemassa ja matkalla siihen potilaat tarvitsevat erilaisten ammattihenkilöiden tukea. He tarvitsevat ajantasalla olevia ammattihenkilöitä ympärilleen, sellaisia jotka ymmärtävät kroonisen kivunhoidon päälle.

Ajantasalla olevia ammattihenkilöitä voidaan saada lisää vain koulutusta lisäämällä ja päivittämällä sitä vastaamaan uusinta tietoa kivusta ja sen hoidosta. Valitettavasti opinahjojen opetussuunnitelmat laahaavat pahasti perässä puhumattakaan mediassa vellovista artikkeleista. Niissä piilee usein hyvän tiedonjakamisen seassa kipukroonikoiden tilaa jopa pahentavaa informaatiota. Krooninen kipu voidaan saada parempaan hallintaan ja sen esiintyvyys laskuun yhdessä ammattihenkilöiden, oppilaitosten ja opettajien, median ja potilaiden kanssa. Keskeistä on saada kivunhoidon uusin tieto leviämään kaikkiin edellä mainittuihin tahoihin. Tieto muuttuu ja käytäntöjen pitää muuttua perässä.

Mistä kipu sitten johtuu

Artikkelissa ei lähdetty lainkaan avaamaan mistä krooninen kipu sitten johtuu, jos kudosperäinen vauriomalli ei sitä selitä. On tärkeää korostaa, että kipu on aina totta oli se sitten akuuttia vauriokipua tai kroonista kipua. Suurin osa akuuteista kiputiloista paranee normaalissa ajassa, mutta entä ne miljoona suomalaista joiden kipu vain jatkuu? Juuri tähän ryhmään kuuluvien ihmisten hoitomallia tulisi muuttaa monipuolisempaan suuntaan.

Kipu on seurausta äärimmäisen monimutkaisen prosessin seurausta. Pitkittyessään tämä prosessi saa entistä kimurantimpia neurofysiologisia ulottuvuuksia. Kipu vaikuttaa ihmiseen hyvin kokonaisvaltaisesti. Se aiheuttaa huolta, epämiellyttäviä kokemuksia, jotka vaikuttavat hyvin voimakkaasti myös henkisesti. Lisäksi pitkittynyt kipu muuttaa elämää passiiviseen suuntaan, joka saattaa ruokkia ongelmaa yhä syvemmälle ja syvemmälle. Lohdutuksena tähän lopuksi, että vaikka kudosperäinen hoitomalli ei toimi niin se ei tarkoita etteikö apua kipuun olisi saatavilla. Tässä lyhyt lista, jota suosittelen tarkastelemaan ja poimimaan siitä itselle uusia näkökulmia oman kivun hoitamiseen.

  • Jos aikaisemmat hoidot tai harjoitteet  eivät ole auttaneet pitkäaikaisesti niin etsi käsiisi ammattihenkilö, jolla on hallussaan viimeisin tieto kivun hoidosta.
  • Häneltä saat arvokasta uutta tietoa kivusta ja selityksiä mistä kipusi voi johtua.
  • Hän osaa ohjata sinua oikeaan suuntaan ja takaisin kiinni aktiivisempaan elämään.
  • Hän auttaa sinua elämäntapoihin liittyvien tekijöiden parissa kohti hyvinvointia.
  • Kroonisen kivun hoitoa voidaan kuvailla matkana, jotka kuljetaan yhdessä osaavan ammattilaisen kanssa kohti omia tavoitteita.

Kiitos kun luit blogiani,

Jerry
Osteopaatti, TtM (liikuntalääketiede)

Lähteet: Lewis JO’Sullivan P. Is it time to reframe how we care for people with non-traumatic musculoskeletal pain? 

 

 

 

Categories: Kivunhoito

Related Posts

Kivunhoito

Annamari pääsi selkäkivusta

Annamarin esimerkki on kertomus siitä miten selkäkivusta voi parantua vielä useiden vuosien toistuvien kipujen jälkeen. Parantuminen tarkoittaa tässä sitä, että selkäkipu, joka rajoitti Annamarin elämää on saatu hallintaan niin, että se ei ole enää esteenä Read more…

Kivunhoito

Ota “plantaarifaskiitti” haltuun

Plantaarifaskiitti eli kantakalvon kiputilasta käytetään nykyään myös nimitystä plantaarifaskiopatia. Se on usein pitkäkestoinen vaiva ja monesti asiakkaat ovat epätoivon partaalla. Oireita pyritään usein helpottamaan pohkeeseen ja kantakalvoon kohdistuvalla venyttelyllä sekä pohjallisilla että levolla. Viisaasti etenevä kantapään kiputilan Read more…

Kivunhoito

Ihminen ei ole kone, eikä kone ihminen

Auto on saanut osuman ja on rikki ja odottaa korjaamon pihalla hoitoa. Auto ei parane ilman ulkopuolista apua, vaan ihmisen on tehtävä sille jotakin. Auto saattaa olla täysin toimintakuntoinen, vaikka sen nokka onkin vähän rutussa. Read more…