Annamarin esimerkki on kertomus siitä miten selkäkivusta voi parantua vielä useiden vuosien toistuvien kipujen jälkeen. Parantuminen tarkoittaa tässä sitä, että selkäkipu, joka rajoitti Annamarin elämää on saatu hallintaan niin, että se ei ole enää esteenä täysipainoiselle elämälle. Selkäkipu ei toisin sanoen enää määritä miten ja millaista elämää hän nyt elää. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, eikä siten voida kenellekään taata tai luvata, että selkäkipua ei enää koskaan tulisi.

Annamarin selkäkivun hoidossa sovellettiin Suomessa vielä uuttä lähestymistapaa nimeltään Cognitive Functional Therapy eli CFT:tä. Siinä perehdytään asiakkaan selkäkipuun yksilöllisistä lähtökohdista, jossa pyritään selvittämään selkäkipua aiheuttavat ja ylläpitävät tekijät. Pitkään jatkunut selkäkipu voi saada aikaan monia muutoksia arjen liikkumiseen ja kehon käyttämiseen liittyen. Kipu vaikuttaa ajatuksiimme yleensä negatiivisesti, jota voidaan välttää kipuun liittyvän faktatiedon päivittämisellä. Pitkittyneen ja toistuvan selkäkivun hoidossa on tärkeää keskittyä juuri näihin tekijöihin kivun hallintaan saamiseksi.

Videossa nähdään Annamarin selän jäykkyys ja liikkeen varominen eteentaivutukseen ensimmäisellä käynnillä toukokuussa 2016.

Taustatietoa Annamarin selkäkivusta

Annamarin selkäkivut alkoivat vuosia sitten 2000-luvun puolivälissä. Alaselkäkivun lisäksi hänellä oli lieviä säteilytuntemuksia oikeaan takareiteen. Annamari kuvaili itseään jäykäksi, selkäkipu vei myös sairauslomalle joitakin kertoja vuosien mittaan. Pisimmillään sairauslomaa oli yhtäjaksoisesti syksyllä 2015 noin kuukauden ajan oireiden pahentuessa. Samaan aikaan stressiä oli paljon työpaikalla tapahtuneiden muutosten takia. Syksyllä 2015 selkää tutkittiin jälleen ja lääkäri ohjasi hänet magneettikuviin.

Ote  magneettikuvien lausunnosta:

Lanneranka on lordoosiltaan aavistuksen oiennut. Nikamasiirtymiä ei ole. Kahdessa alimmassa diskuksessa on degeneraatiota ja keskivahvaa madaltumaa, johon liittyy jonkin verran päätelevyepätasaisuutta ja presakraalitasolla oikealla myös Modic-ödeemaa ja spondyloosia. Fasettinivelissä ei ole nesteilyä eikä sanottavaa artroosiakaan. L1-4-tasoilla ei näy merkkejä juuripinteistä. L4/5-diskuksessa on laakeaa, jonkin verran oikeapainotteista, hermojuuria affisioimatonta protruusiota. Presakraalitasolla oikea L5-juuriaukko on lievästi spondyloosin kaventama mutta varsinaista pinnettä ei tästä aiheudu. SI-nivelissä ei todeta patologiaa.”

Hoidoksi Annamarille suositeltiin kipulääkitystä, fysioterapiaa ja ergonomiaan pyydettiin kiinnittämään huomiota. Lääkärin mukaan muutokset olisivat pysyviä ja selkärangan rappeuma oli nyt alkanut. Vuosien kuluessa Annamari sai lukuisia ohjeita ja harjoitteita selkäkivun taltuttamiseksi. Pääpaino harjoitteilla oli syvien vatsa- ja selkälihasten vahvistamisessa. Työpisteeseen hankittiin työtaso, jossa voi työskennellä myös seisten. Työtuolin päälle hän laittoi tasapainotyynyn, jotta selkä saisi pientä liikettä istuessa.

Ihan käypiä ohjeita sinänsä, mutta onko niistä ollut pysyvää apua?

Kaikista em. toimenpiteistä huolimatta selkäkipu tuntui olevan jatkuvasti läsnä, välillä parempana ja välillä todella pahana. Hän joutui luopuman monista asioista selkäkivun takia ja haluaisi palata kuntosalille ja juoksemaan. Hänelle oli myös kehittynyt pelkotiloja selkään liittyen. Pahin pelko oli selän taivuttelu, etenkin taaksepäin. Selän taivuttaminen tuntui hänestä siltä, että selkä menee kerta kaikkiaan poikki ja siksi hän ei ollut taivutellut selkäänsä vuosiin. Helpottavina asentoina hän mainitsi selinmakuulla maaten polvien vetämisen rintaan, jumppapallon päällä makaamisen ja istuessa toisen jalan nostamisen toisen jalan polven päälle.

Annamari kävi vastaanotollani yhteensä viisi kertaa. Ensimmäisen tapaamisen kesto oli noin 1 tunti ja jatkokäynnit olivat 45 minuutin mittaisia. Hoito lähti liikkeelle Annamarin selkäkipuhistorian perusteellisella selvittelyllä, magneettikuvien tulosten läpikäymistä yhdessä, kivun muodostumisesta keskustelemisella, vanhojen totuttujen arjen liikemallien päivittämisellä uusiin.

Annamarin kokemuksia

“Minulla on taustalla pidempään vaivannut alaselän kipu. Erityisesti noin vuosi sitten työergonomia työpaikallani ei ollut kunnossa, mikä johti kipujen hankaloitumiseen. Kivut vaikuttivat yöuniin ja jouduin syömään useita kipulääkekuureja. Pystyin olemaan töissä, mutta jouduin jättämään pois liikuntaharrastuksiani kuten juoksun. Selkäni kuvattiin ja tutkittiin ja fysiatrilta sain lähetteen fysioterapiaan, jonka harjoitteista tuntui olevan jonkin verran apua. Harjoitteet eivät kuitenkaan pitäneet kipuja kokonaan poissa eivätkä tuntuneet helpottavan selän jäykkyyttä. 

Kävimme Jerryn kanssa läpi kipuuni liittyviä asioita huolellisesti ja kiireettömästi läpi. Osa kivun vaikutuksesta liittyy omiin uskomuksiin ja opittuihin tapoihin käyttää kehoa. Kävimme käytännössä läpi, miten selän ja lantion asentoa tulisi korjata istuessa, kumartuessa ja kävellessä ja miten voin harjoitella uusia tapoja. Mieleeni jäi, että selän käyttämistä ei pitäisi arkipäivässä pelätä. Pinttynyt tapa esimerkiksi vältellä kumartamista ja varoa selän käyttöä jäykistää selkääni lisää ja ylläpitää kipualttiutta. Aloin kiinnittää näihin asioihin huomiota arjen asioissa.  Huomasin yllättävän nopeasti tuloksia melko pienillä muutoksilla. 

Oli tavallaan helpottava tieto, että pelkästään syvien vatsalihasten harjoittaminen ei ratkaise selkäkipujani, vaan enemmän pitäisi etsiä asentoja ja opetella liikeratoja, joissa selkää pystyy käyttämään ja välillä rentouttamaan. Minulla oli ollut tunne, että jos selkävaivat jatkuvat, en vain ole tehnyt syviä lihaksia vahvistavia harjoituksia tarpeeksi. Tämä oli lisännyt toivottomuuden tunnetta sen suhteen, että selkäni jäykkyys tulisi ikinä muuttumaan. 

Selkäni on ollut nyt selvästi kivuttomampi viime kuukausina. Tällä hetkellä voisi sanoa, että täysin kivuton, mikä on minulle harvinaista. Uskallan käyttää selkää enemmän ja olen aloittanut kuntosaliharjoittelun, jota olin välttänyt jäykän ja helposti kipeytyvän selkäni takia. CFT:n hyötyjä itselleni ovat olleet erityisesti, että tunnistan enemmän tekijöitä jotka vaikuttavat selkäni vointiin. Ja lisäksi huomaan miten negatiiviset uskomukset, tunnetilat ja pelot vaikuttavat liikkumistapoihini arkipäivässä ja voin muuttaa toimintaani.”

Annamari, 34 v”

Videossa Annamarin selän liikkuvuus on parantunut selvästi ja varominen on poissa neljännen käynnin jälkeen elokuussa 2016.

Summa summarum

Tämän blogitekstin päällimmäinen tarkoitus on jakaa Annamarin rohkaiseva tarina niille selkäkipuisille, jotka eivät vielä ole saaneet apua omaan selkäkipuunsa. Tämä siitäkin huolimatta, että olet saattanut kokeilla tähän asti monia erilaisia perinteisiä hoitoja ja harjoitteita ilman pysyviä tuloksia. On varsin todennäköistä, että et ole vielä osunut sellaiselle vastaanotolle, jossa sovelletaan CFT -viitekehyksen mukaista kuntoutusta. Suosittelen vielä kokeilemaan sitä(kin), sillä siitä on saatu lupaavia tuloksia niin tutkimuksissa kuin käytännössäkin.

Ps. Annamari laittoi vielä muutama kuukausi hoitojakson jälkeen rohkaisevan viestin:

Kirjoitus on julkaistu asiakkaani Annamarin luvalla. Kertomus on tapausesimerkki, joten sen toimivuudesta kaikille ei ole takeita.

Kiitos kun luit blogiani 🙂

Jerry Ketola
osteopaatti, TtM, tietokirjailija

www.jerryketola.fi
ketolajerry@gmail.com

Kirjallisuutta ja tietoa CFT:stä:

Cognitive Functional Therapy: An Integrated Behavioral Approach for the Targeted Management of Disabling Low Back Pain. O´Sullivan PB et al. Phys Ther. 2018.

Efficacy of classification-based cognitive functional therapy in patients with non-specific chronic low back pain: a randomized controlled trial. Vibe Fersum K et al. Eur J Pain. 2013.

Process of Change in Pain-Related Fear: Clinical Insights From a Single Case Report of Persistent Back Pain Managed With Cognitive Functional Therapy. Caneiro JP et al. J Orthop Sports Phys Ther. 2017.

Unraveling the Complexity of Low Back Pain. O´Sullivan PB et al. J Orthop Sports Phys Ther. 2017.

Pain-Ed -nettisivusto: http://www.pain-ed.com/

 

 

 

Categories: Kivunhoito

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Related Posts

Kivunhoito

Ota “plantaarifaskiitti” haltuun

Plantaarifaskiitti eli kantakalvon kiputilasta käytetään nykyään myös nimitystä plantaarifaskiopatia. Se on usein pitkäkestoinen vaiva ja monesti asiakkaat ovat epätoivon partaalla. Oireita pyritään usein helpottamaan pohkeeseen ja kantakalvoon kohdistuvalla venyttelyllä sekä pohjallisilla että levolla. Viisaasti etenevä kantapään kiputilan Read more…

Kivunhoito

Kivunhoidon olisi syytä muuttua

Professorit Peter O´Sullivan ja Jeremy Lewis tuovat esille artikkelissaan “Is it time to reframe how we care for people with non-traumatic musculoskeletal pain?”  muutostarpeen liittyen kroonisen kivun hoitoon. Muutostarve on suuri sillä pelkästään Suomessa on yli miljoona Read more…

Kivunhoito

Ihminen ei ole kone, eikä kone ihminen

Auto on saanut osuman ja on rikki ja odottaa korjaamon pihalla hoitoa. Auto ei parane ilman ulkopuolista apua, vaan ihmisen on tehtävä sille jotakin. Auto saattaa olla täysin toimintakuntoinen, vaikka sen nokka onkin vähän rutussa. Read more…