ICD-10 tautiluokituksen avulla lääkärit kirjaavat diagnooseja. Siinä on määritelty tuhansia erilaisia sairaus- tai vammatiloja, joille kaikille löytyy oma koodinsa. Järjestelmä on tarpeellinen monesta syystä, kuten sairauksien tai vammojen esiintyvyyden tilastoinnissa ja hoidon ohjauksessa sekä suunnittelussa. Jännitysniskakin luokitellaan taudiksi, mutta onko se tauti?

Moni lienee kuullut tautiluokitukseen kuuluvasta taudista nimeltään jännitysniska, joka englanniksi kirjoitetaan “tension neck”. Jännistysniska tarkoittaa niskan ja hartiaseudun lihasten jäykkyyttä tai lisääntynyttä jännittymistä, johon liittyy usein paikallista kipua ja päänsärkyä. Lihasten jännittyminen ja jumittuminen on seurausta lihasten liiallisesta jännittämisestä. Kyllä, kun lihaksia jännittää tarpeeksi pitkään, ne jännittyvät ja aiheuttavat lopulta kipua.

Jännitysniskan kehittymistä voi välttää olemalla jännittämättä niskan ja hartian lihaksia. Helppoa ja kuulostaa järkevältä, eikö? Miksi sitten jännitämme? Omien jännitysniskakokemuksieni mukaan minuun tämä tauti iskee silloin kun olen väsynyt, kiireinen ja stressaantunut tai istunut tietokoneella liian pitkään. Hartialihakset voivat jännittyä muistakin syistä, kuten kylmästä, pelosta, surusta tai vihasta. Kaikilla meillä on omat syymme, mistä tämän viheliäisen taudin välillä saamme.

jännitysniska

Jännitysniska ei oikeasti ole tauti, vaan se on ohimenevä ja toisinaan useasti uusiutuva vaaraton, mutta harmillinen niska- ja hartialihasten jännitystila. Vastaanotollani kävi äskettäin hieman päälle 70-vuotias yli kymmen vuotta eläkkeellä ollut rouva, joka sanoi, “sain tämän jännitysniskan vuonna 1997”. Kysyin mistä hän oli moisen saanut ja juttelimme lisää aiheesta. Ehdotin lopuksi, että voisiko tuosta diagnoosista  jo luopua. “No tosiaan onhan siitä jo aikaa, ei kai tämän kanssa lopun elämää tarvitse elää”. Olin aistivinani helpottavan hymyn kareen rouvan ilmeessä ja seuraavalla kerralla hän tokaisi iloisena, “niskakipuni loppui kuin seinään!”

Kerran lääkärissä saatu diagnoosi voi johtaa käyttäytymisen muutokseen, kuten niskan varomiseen tai liikkeiden välttämiseen. Onneksi kaikki elämämme aikana saadut taudit eivät ole pysyviä, vaan ne tulevat ja menevät niin kuin jännistysniskakin.

Kiitos kun luit blogiani 🙂

Jerry

Lähde:

https://www.thl.fi/documents/10531/1449887/ICD-10.pdf/8091c7cc-fda6-4e86-8ef9-7790d8d6a1a2

Categories: Kivunhoito

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Related Posts

Kivunhoito

Annamari pääsi selkäkivusta

Annamarin esimerkki on kertomus siitä miten selkäkivusta voi parantua vielä useiden vuosien toistuvien kipujen jälkeen. Parantuminen tarkoittaa tässä sitä, että selkäkipu, joka rajoitti Annamarin elämää on saatu hallintaan niin, että se ei ole enää esteenä Read more…

Kivunhoito

Ota “plantaarifaskiitti” haltuun

Plantaarifaskiitti eli kantakalvon kiputilasta käytetään nykyään myös nimitystä plantaarifaskiopatia. Se on usein pitkäkestoinen vaiva ja monesti asiakkaat ovat epätoivon partaalla. Oireita pyritään usein helpottamaan pohkeeseen ja kantakalvoon kohdistuvalla venyttelyllä sekä pohjallisilla että levolla. Viisaasti etenevä kantapään kiputilan Read more…

Kivunhoito

Kivunhoidon olisi syytä muuttua

Professorit Peter O´Sullivan ja Jeremy Lewis tuovat esille artikkelissaan “Is it time to reframe how we care for people with non-traumatic musculoskeletal pain?”  muutostarpeen liittyen kroonisen kivun hoitoon. Muutostarve on suuri sillä pelkästään Suomessa on yli miljoona Read more…